Säätiö julkaisee vuosittain lukuisia tutkimuksia ja julkaisuja liittyen päihde-, riippuvuus- ja mielenterveysteemoihin. Kaikki julkaisut löytyvät säätiön Tietopuun sivustoltaPoimimme viime vuoden julkaisuista muutaman:

1. 
Päivi Rissanen ja Sari Jurvansuu: Toimijoiden osallistuminen ja aktiivisen kansalaisuuden tukeminen päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä. Tietopuu: Tutkimussarja 2/2019: 1-17.

Tutkimus perustuu mielenterveys- ja päihdeyhdistysten johdolle 2017 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 199 yhdistystä.

Keskeinen viesti: kohderyhmien osallistumista yhdistysten toimintaan on tuettava vahvemmin. Joka kolmannessa päihde- ja mielenterveysalan yhdistyksessä kohderyhmien edustajat osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen vain vähän. Vertaisyhdistyksissä osallistuminen on aktiivisinta ja jäsensidokset vahvimpia. Palveluja tuottavissa yhdistyksissä osallistuminen päätöksentekoon on vähäisempää ja jäsensidos hauraampi.

2. Päivi Rissanen ja Sari Jurvansuu: Haluan olla hyödyllinen ja aktiivinen yhteisön ja yhteiskunnan jäsen. Tietopuu: Tutkimussarja 1/2019: 1-20.

Tutkimus perustuu vuonna 2016 Mipa-hankejärjestöjen vertaisille ja kokemusasiantuntijoille suunnattuun kyselyyn, johon vastasi 110 henkilöä.  

Keskeinen viesti: vertaisena ja kokemusasiantuntijana toimiminen tukee hyvinvointia niin kuntoutumisen, osallisuuden kuin taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Toiminta tarjoaa mielekästä tekemistä, vaikutusmahdollisuuksia, vertaistukea, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, samoin mahdollisuuksia siirtyä työelämän ulkopuolelta palkkatyöhön. 

3. Sari Jurvansuu ja Jouni Tourunen: Myös omainen voi paremmin, kun tukea tarvitseva läheinen saa apua. 

Julkaisu perustuu kesällä ja syksyllä 2019 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 362 omaista Mipa-hankejärjestöjen verkkosivujen ja ryhmätoimintojen kautta.

Keskeinen viesti: huoli tukea tarvitsevasta läheisestä sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen saamisesta kuormittavat omaisten hyvinvointia. Vain 36 % omaisista piti läheisensä saamia palveluja melko tai erittäin riittävinä. Kun tukea tarvitseva päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivä läheinen saa apua, myös omainen voi paremmin.   

4. Jonna Levola, Saana Eskelinen ja Tuuli Pitkänen: Associations between self-rated health, quality of life and symptoms of depression among Finnish inpatients with alcohol and substance use disorders.

Tutkimus selvitti, miten suomalaiset laitosmuotoisessa päihdekuntoutuksessa olevat itse arvioivat terveyttään, elämänlaatuaan ja masennusoireitaan. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Journal of Substance Use -tiedejulkaisussa. 

Keskeinen viesti: fyysinen sairastavuus, masennusoireet ja elämälaatu nivoutuvat yhteen päihdekuntoutuksen asiakkailla. Selkäkipu, korkea verenpaine ja maksasairaudet olivat heidän kuvaamansa yleisimmät oheissairaudet. Asiakkaat, joilla oli enemmän masennusoireita, kokivat terveydentilansa ja elämänlaatunsa huonommaksi ja raportoivat enemmän oheissairauksia kuin muut asiakkaat iästä ja sukupuolesta riippumatta. Oheissairauksien kartoittaminen ja hoito on päihdehäiriöiden yhteydessä tärkeää.  

5. Maria Cabello, Javier de la Fuente,  Jose Luis Ayuso-Mateos ja Tuuli Pitkänen: Longitudinal properties of the PARADISE24fin questionnaire in treatment of substance use disorders.

Tutkimus selvitti Paradise24fin-kyselyn ominaisuuksia ja toimivuutta päihdehoidon seurannassa. Se julkaistiin kansainvälisessä Addictive Behavior -tiedejulkaisussa.

Keskeinen viesti: psykososiaalisten ongelmien väheneminen on päihdehoidossa yksi keskeinen tavoite. Paradise24fin-kysely on tutkitusti luotettava menetelmä muutoksen seuraamiseen. Kyselyn täytti 1 153 asiakasta kahdesti. Heidän toimintakykynsä parani olennaisesti hoidon aikana. Kysely on erityisen hyödyllinen, jos se tehdään järjestelmällisesti sekä hoidon alussa että lopussa.